Ympäristöystävällistä asumista Nurmijärvellä

Nurmijärven kunta sijoittui ykköseksi ilmastotavoitteita ja –toimenpiteitä selvittäneen Sitran tutkimuksen* päästötilastossa, joka koski 50 suurinta kuntaa. Kuntien päästöistä ¾ muodostuu lämmityksestä ja liikenteestä. Nurmijärven Sähkön tuottamalla biolämmöllä oli merkittävä osuus hyvästä tuloksesta. SITRA mainitsi erikseen raportissaan Nurmijärven Sähkön kaukolämmön bio-osuuden kasvattamisen 98 %:iin.

Nurmijärvi oli asukasta kohti vähäpäästöisin tutkimuksessa, jossa laskettiin 50 suurimman kunnan jätehuollon, tieliikenteen, erillislämmityksen, kaukolämmön, sähkölämmityksen ja kuluttajien sähkönkäytön kasvihuonekaasupäästöt. Nurmijärveläinen tuotti keskimäärin 2,1 tonnia hiilidioksidia.

”Nurmijärven ilmastotoimenpiteinä tuotiin esiin paitsi biolämpö, myös tuulisähkön, maa- ja järvilämmön lisääminen, kantaverkon rakentamisen jatkaminen sähkön jakelussa sekä yhdyskuntarakentamisen tiivistäminen julkisen liikenteen väylien ympärille.

Nurmijärven ilmastostrategia ulottuu vuoteen 2025, johon mennessä kuntien energiatehokkuussäästötavoite on 9 %. KUUMA-tavoitteen mukaan asukaskohtaisia päästöjä pyritään vähentämään 25 % vuoteen 2050 mennessä. Nurmijärvi on liittynyt myös energiatehokkuussopimukseen, saanut kunnan hallitsemien kiinteistöjen lämpöindeksiä pienennettyä ja siirtynyt LED-valaistukseen.

Nurmijärven Sähkön kiinteistöjä on saneerattu modernilla tekniikalla energiataloudelliseksi. Toimitalon katolle on rakennettu aurinkovoimala, josta rakennus saa osan käyttämästään sähköstä. Yhtiön biokaukolämmöstä lähes kaikki tuotetaan uusiutuvasta energiasta – pääasiassa lähialueiden metsistä kerätystä puusta ja metsätähteestä. Yhtiöllä on uusiutuvaa energiaa käyttävät biolämpölaitokset Kirkonkylällä, Rajamäellä ja Klaukkalassa. Yhtiö toimittaa myös tuulivoimalla tuotettua sähköä.

Nurmijärven Sähkö -konserni on 100 % Nurmijärven kunnan omistama energiapalveluyritys.

Lue lisää Nurmijärven Sähkön sivuilta!

* Sitra, Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet. Deloitten toteuttama selvitys (2018)